Pyhitys – kuvaaminen siellä on kiireetöntä katsomista ja pysähtymistä

Pidän retkeilystä ja luontovalokuvaamisesta tuntureilla ja vaaroilla. Pyhitys on Taivalkosken korkein paikka ja Syötteen kansallispuiston korkein tunturi. Sen huippu tarjoaa näköalan Kostonjärvelle, Rukalle, Riisitunturille ja Syötteelle. Vaaralla olevat vanhat puut ja pyhityskivet luovat rauhoittavan kokemuksen. Pyhitystunturilla kuvillani haluan viedä katsojan aikaan, jolloin luonto oli ihmiselle koti ja pyhä paikka. Kelot ja pöytäkivet kantavat muistoa ihmisten suhteesta luontoon, näkyvään ja näkymättömään. 

Olen kuvannut Koillismaan luontoa jo vuodesta 2022 alkaen ja teen sinne säännöllisesti kuvausretkiä joka kesä. Pyhitys vaara on yksi paikoista, joihin palaan yhä uudelleen. Sen maisemassa kiinnostavat erityisesti vanhat puut, avarat näkymät ja luonnon vahva läsnäolo.

Pyhitys on minulle myös yksi esimerkki pyhästä paikasta – paikasta, jossa maiseman voi kokea tavallista voimakkaammin. Kuvaamisessa minua kiinnostaa se, mitä maisema herättää ja miten paikasta syntynyt kokemus voidaan välittää valokuvan avulla.

Monivalotus on tähän luonteva työskentelytapa. Yhdistämällä useita valotuksia samaan kuvaan voin tuoda esiin maiseman eri kerroksia ja rakentaa kuvan, jossa todellinen maisema ja oma kokemukseni siitä kohtaavat. Puut, taivas, metsä ja horisontti voivat limittyä toisiinsa tavalla, joka ei vastaa silmän näkemää maisemaa, mutta välittää jotain sen tunnelmasta.

Pyhityksellä kuvaaminen on minulle ennen kaikkea pysähtymistä ja katsomista – läsnäoloa ja kiireettömyyttä. Joka kesä palaan Koillismaan maisemiin kamerani kanssa ja etsin jälleen uusia tapoja nähdä tuttu paikka. Valokuvaaminen ja retkeily luonnossa tuovat minulle hyvinvointia.

– Mari Sarviaho